Ihan järkyttävä määrä poistotekstiiliä!

Pääsin viime viikolla tutustumaan Nihtisillan Kierrätyskeskuksen toimintaan muutaman muun yhteistyöbloggaajan kanssa. Olipa mielenkiintoinen keikka!

Kuulimme alkuun Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toimintaperiaatteista, omistuspohjasta ja missiosta. Tiesithän, että Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon, yhteiskunnallinen yritys, joka tarjoaa matalan kynnyksen väylän työelämään vaikeasti työllistyville. Siis tärkeän kierrättämisen ja ympäristötyön lisäksi Kierrätyskeskus on myös merkittävä työllistäjä, yli 400 työntekijää viime vuonna. 

Kiinnostavan alustuksen jälkeen paneuduimme itse asiaan, eli tekstiilikierrätyksen haasteisiin. Opin että tekstiilit kuormittavat ympäristöämme neljänneksi eniten, heti liikenteen, asumisen ja ruoan jälkeen. Tekstiilituotanto ja kulutus on kasvanut 1990 luvun alusta lähtien ja kiihtynyt valtavasti vuosituhannen tällä puolen. Samalla vaatteiden laatu on valitettavasti heikentynyt ja tekstiilijätteen määrä kasvanut. Jokainen suomalainen hankkii vuosittain 13 kg uutta tekstiiliä josta valtaosa, 10 kg päätyy jätteeksi! Nythän tekstiilijätettä ei onneksi enää kuskata kaatopaikalle, vaan se poltetaan energiaksi. Aika lyhyt kierto, mutta onneksi parempaan on tulossa. Kierrätyskeskus on mukana mielenkiintoisessa Tekstiilien kiertotalous -pilottihankeesta (TEKI), jossa tehdään poistotekstiileista täysin uudentyyppistä kuitua. Menetelmä on ympäristöystävällisempi kuin esim viskoosin valmistus ja lopputulos on jopa parempaa kuin alkuperäinen kuitu. 
Tuskin maltan odottaa loppusyksyä jolloin tästä uudesta kierrätyskuidusta tehty mallisto tulee myyntiin Seppälöihin! 

Pääsimme vieralemaan myös kierrätyskeskuksen taustatiloihin. Kurkkasimme Plan B ompelimoon, jossa tehdään muodikkaita vaatteita kierrätystekstiilistä sekä huonekaluverstaaseen uudistetaan rikkinäiset kalusteet.

 Värikkäät kankaat Plan B:n hyllyssä

Värikkäät kankaat Plan B:n hyllyssä

Kierrätyskeskuksen verstaissa kunnostetaan myös polkupyöriä sekä korjataan rikkinäisiä elektroniikkalaitteita uudelleen myytäviksi. Eli sinne kannattaa kiikuttaa lähes kaikki minkä kätevät kädet voi korjata.

 Verstaalla tekevät vielä ihmeitä tälle puhkikuluneelle tuolille

Verstaalla tekevät vielä ihmeitä tälle puhkikuluneelle tuolille

Kierros päättyi tekstiililajitteluun jossa saimme itse kokeilla millaista on erotella myyntikuntoiset vaatteet poistotekstiilistä. Parin säkillisen kokemuksella voin sanoa, että  noin kolmannes tekstiileistä meni poistolaariin. Syynä oli vaatteen likaisuus tai rikkinäisyys.

Yhtään farkkua ei yllättäen näistä säkeistä löytynyt, muuta mielenkiintoista tuunattavaa kyllä. Poistotekstiilin määrä kyllä järkytti siinä määrin, että päätin omalta osaltani vähentää poistotekstiilin määrää tuunaamalla, korjaamalla ja uusiokäyttämällä omat tekstiilini niin loppuun kuin mahdollista. 

Siispä:
- tuunasin vanhan tylsänharmaan tunikan japanilaistyylisillä boro/sashiko pistoilla raikkaammaksi. Sopii paremmin valkoisten kesäfarkkujen kanssa.

 Sashikopistot sopii aloittelevalle 

Sashikopistot sopii aloittelevalle 

- suurensin pieneksi jääneet t-paidat yhdestä paidasta leikatuilla sivukaitaleilla, kelpaavat vielä koti/lenkkipaidoiksi.

 Sivukaitaleet antavat mukavasti väljyyttä pieneksi jääneeseen paitaan

Sivukaitaleet antavat mukavasti väljyyttä pieneksi jääneeseen paitaan

- leikkelin kulahtaneet mustat t-paidat matonkuteiksi ja teen niistä parhaillaan teinille palmikkomattoa. 

 Palmikkomattoon saa upotettua monta kauhtunutta ja rikkinäistä t-paitaa.

Palmikkomattoon saa upotettua monta kauhtunutta ja rikkinäistä t-paitaa.