Poistomateriaalista uutta ja somaa

Fazerin Visitor Centressä karkkipaperiylijäämästä luotiin eilen omin käsin jotain ihan uutta ja ihanaa. Supermakeita, uniikkeja pussukoita!

karkkipaperipussi

Teollisessa valmistuksessa ei aina voi käyttää pakkausmateriaalia ihan loppuun asti. Kun karamellin pakkauskoneessa vaihdetaan tuotetta, jää vanhaan rullaan usein käärepaperia, jota ei voi enää käyttää koneellisessa pakkauksessa. Näitä karkkipaperin rullanloppuja hyötykäytettiin eilen Fazer Visitor Centren kädentaitopajassa, jossa opastin miten niistä ommellaan pussukoita ja iltalaukkuja. Ja todella somia, uniikkeja ja itse tehtyjä lopputuloksia kädentaitopajassa syntyi. Melko makeeta ja ekologistakin, sillä pussukoiden vuorikankaana käytettiin myös ylijäämää ja osa vetoketjuistakin oli kierrätettyjä. 

Mitä kivaa teidän firman ylijäämästä ja poistomateriaalista tehtäisiin? Ota yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä kiva kevennys kokouksen tai yhteisöllinen työpaja tiimipäivään.

Karkkipaperipussukka lempikarkin kääreestä

Karkkipaperipussukka lempikarkin kääreestä

Uusiotuotteen tekeminen on jo elämys

Uusiotuotteen tekeminen on jo elämys

Pusukkan ompeluohjeet ja kaavat löytyvät http://tuunaustajatekeleita.blogspot.fi/ -blogista

Pusukkan ompeluohjeet ja kaavat löytyvät http://tuunaustajatekeleita.blogspot.fi/ -blogista

Tykkää Tuunaajamutsista Facebookissa tai liity postituslistalle niin saat tiedon seuraavasta karkkipaperi- ja muistakin työpajoista sekä vinkkejä tuunauksiin.

Ensin työ, sitten huvi, vai sittenkin päinvastoin?

Sain taannoin tarjouspyynnön erään kansainvälisen organisaation Suomen johdon suunnittelupäivän oheisohjelmasta: "jotain kivaa yhteistä käsillä tekemistä kokouksen päätteeksi". Siis perinteisesti ensin työt ja sitten huvi.

Koska kyse oli suunnittelupäivästä, ehdotin kuitenkin, että otettaisiin kiva yhteinen käsillätekeminen heti kokouspäivän alkuun. Suosittelin ohjelman kääntämistä, koska käsillä tekeminen on yksi parhaista tavoista saada luovuus käyttöön, ja sitähän suunnittelupäivässä juuri tarvitaan, jotta keksitään luovia, uusia ideoita toiminnan kehittämiseen. 

Tapahtuman tilaaja innostui ajatuksesta ja kokouspäivän koittaessa aloitimme aamun taittelemalla origameja kierrätysmateriaalista, järjestön omista vanhentuneista vuosikertomuksista. 

Aivotutkija kannustaa käsillä tekemiseen

Origamien taittelu on hyvää aivojumppaa, se kehittää kolmiulotteista hahmotuskykyä ja kärsivällisyyttä. Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan kahdella kädellä tekeminen aktivoi molempia aivopuoliskoja ja parantaa aivopuoliskojen yhteistyötä. Digitalisoituvassa maailmassa käsillämme on nykyään liian vähän tehtävää. Ihmisen tunto- ja motorinen järjestelmä laaja ja käsitöiden tekeminen stimuloi monipuolisesti aivoja. 

Osallistujat kokivat kädentaito-ohjelman erittäin positiiviseksi

Hetken hämmennyksen ja sitä seuranneen innokkaan taittelun jälkeen koossa oli lähes 200 origamiperhosta, joista kokosimme näyttävän mobilen. Yhdessä tehty mobile koristaa nyt järjestön kahvihuonetta ja muistuttaa suunnittelupäivästä ja yhdessätekemisen voimasta. 
Osallistujat kokivat kädentaito-ohjelman erittäin positiiviseksi, palautekyselyssä ohjelma sai lähes täydet pisteet, 9½ kymmenen pisteen asteikolla.

Kokouksen alussa lyhyt kädentaito-ohjelma on siis hyvä tapa murtaa jäätä, saada osallistujat vapautumaan ja kommunikoimaan. Sen jälkeen kokouskin sujuu rennossa, innostuneessa ja luovassa ilmapiirissä. 

Kädentaito-ohjelma voi olla vaikka toimiston joulukoristeiden askartelua, nahkatöitä, betoniaskartelua tai mitä vaan yllättävää ja erilaista normaalista päivätyöstä. Tietotyötä tekevälle on erittäin palkitsevaa saada jotain konkreettista aikaiseksi omin käsin. Yhdessä tekeminen hitsaa tiimiä yhteen. Kun työstettävä materiaali on kierrätettyä, uskaltaa jokainen kokeilla mitä omin käsin syntyy, ja luontokin kiittää!

Katso vinkkejä kestävän kehityksen kädentaito-ohjelmista täältä

Kuutonen kässässä, voinko mä edes osallistua?

Näin kysyi yksi kierrätysnahkalaukkukurssista kiinnostunut. Kysyjällä oli mennyt usko omaan osaamiseen koulun käsityötunnilla, mutta käsillä tekeminen edelleen kiinnosti. Hienoa! Juuri tällaisiä, pientä kannustusta kaipaavia osallistujia tuunaustyöpajoihini toivonkin. 

Digitalisoituvassa arjessa käsillä tekeminen jää helposti ergonomisen näppäimistön näpyttelyyn ja älylaitteen sileän lasin hipaisuun. Kädentaidot ruostuvat arkisen harjoituksen puutteessa kun autoja ei enää ropata, käsin ei kirjoiteta, tiskata tai pyykätä. 

Aivotutkimuksissa on todettu käsillä tekemisen myönteiset vaikutukset mm. mielialaan, stressistä palautumiseen, keskittymiseen ja oppimiseen. Olemme kädellisiä, voimme paremmin, kun käsillä ja tuntoaistilla on töitä.  
  
Luovuusvalmentaja ja taideterapeutti Krista Launonen kirjoittaa kirjassaan Luovuus lähtee käsistä miten käsillä tekeminen on yksi parhaista tavoista saada oma luovuutensa käyttöön. Kun kädet käyvät, aivot pysyvät virkeinä, on helpompi ohittaa mielen rajoitteet, keskittyä ja päästä flowhun.

Me kaikki olemme luovia, mutta mm. epäonnistumisen pelko estää luovuuden käyttämistä. Yksi keino pelon voittamiseen on käyttää käsitöissä kierrätysmateriaalia, kuten nahkalaukkukurssilla vanhoja nahkatakkeja. Kun materiaali on jo kertaalleen käytettyä ja matkalla roskiin, uskaltaa jokainen kokeilla mitä omin käsin syntyy.

Vastaus kuutosen kässäläisen kysymykseen oli "Tottakai voit!", luonnollisesti.  Kursseilla opastan kädestä pitäen tuunauksen saloihin.  Ja voi sitä riemua, kun kuutosen kässäläinen sai oman, upean, kierrätysnahkaisen laukkunsa ensimmäisenä valmiiksi. Jos arvosanoja olisi jaettu, lopputuloksesta olisi tullut täysi kymppi!

Tuunauspajat sopivat hyvin myös työyhteisön virkistykseksi, kokouksen kevennykseksi ja jäänmurtajaksi asiakastapahtuman alkuu. Tutustu ideoihin täällä